Markkinarahvasta

Tässä on selkeästi valtaapitävää kansanluokkaa henkivartijoineen.

Lapset hyökkäsivät kimpassa munkin kimppuun. Kyllä aina kolme yhden voittaa.

Munkin rikkomus lienee ollut pahakin, kun häntä uhataan ihan miekan voimalla. Munkilla on rautakypärä, mutta huomaa haastajan kansanomainen versio siitä: kaksikorvainen saavi nurinpäin päässä ajaa saman asian.

Työnäytösalueella kävi vilske ja kuhina. Oli saippuan keittoa, kasvilla värjäystä suurissa padoissa, tehtiin lautanauhaa ja viittelöityä nauhaa, sekä sormilla lyötyä nyöriä, tutustutettiin kinnasneulan saloihin sekä taskumallisiin aurinkokelloihin. (Kätevä laite. Kauniskin. Mutta ehkä ei ihan kätevä talvisiaikaan.)

Hellyttävin näky oli erääässä työnäytösteltassa. Matala pärekoppa, siinä kymmenviikkoinen lapsi keskiaikaiseen pukuun puettuna. Nukkui autuaan tietämättömänä ympärillä olevasta hälinästä.

Kaikkia niitä pukuja ja asuja nähdessäni syntyi hyvin harras ja polttava halu valmistaa ihan aito keskiaikainen puku, saumoja ja päärmeitä myöten. Eräs työnäytöksien tekijä totesi, että minun kannattaisi liittyä Suomen keksiaikaseuraan, saisin sieltä neuvoa ja opastusta. Tosin minulla on korkea kynnys kävellä seuraan, jossa kaikki jo tuntevat toisensa ja ovat harrastaneet asiaa jo vaikka kuinka kauan. Tunnen auttamatta itseni niin harrastelijamaiseksi koneella ommeltuine pukuineni. Mutta nainen oli armelias: Sinullahan on tuollainen hyvin muodikas pääliina.

:-D