Lempivuodenaikani on syksy, ehdottomasti. Olen iloinen, että se on jo alkanut, toivon vaan että siitä tulee kaunis ja pitkä. Inhottavinta on marraskuun sateet, pimeään sukeltaminen, maailman värittömyys ja kalseus. Mutta sehän ei minun kirjoissani enää olekaan syksyä, vaan - no, marraskuuta.

Olen aika puolihuolimaton puutarhuri, ja heitän kesällä peltoon (siis nurmikolle raivattuun pikku plänttiin) kevään aikana juureskopassa versoneet kaupan perunat. Ja joka syksy ihmettelen kuinka monta mukulaa yhdestä nahistuneesta syötäväksikelpaamattomasta kevätperunasta tuleekaan. En malta kaivaa uusia perunoita, vaan odotan syksyyn. Nämä viimeiset kaivoin ylös aamusella.

Syksyyn kuuluu myös varustelu. Lapasia on ruvettu miettimään, tosin vain aika yleisellä tasolla. Ensin olisi kiva saada (siis tehdä) nätit sormikkaat. Mutta tiistaihan oli lapaspäivä Lankabaarissa, ja siihen tarkoitukseen kokoankin parhaillaan lankoja ohjeineen. Tässä kuvassa on langat jo löytäneet parinsa, mutta vielä on paketteja tehtävänä. Ja ohjeiden kirjoitusta. Ja vyyhdittämistä. Ja sen sellaista pientä.

Syksyllä alan myös himoita uusia neuleita. Neulemuistiooni on tullut parin viikon aikana monta sivua neuleideoita ja pitkiä listoja kaikista ihanuuksista joita olisi "pakko" tehdä. Eräälläkin listalla on kuvaana nimi "tahtoo syksyllä 2010". Tahtoo, tahtoo niin vimmatusti! Listalla on reilu tusina kaikkea kivaa, enimmäkseen neulepuseroita ja -takkeja. Toki tiedän, että niiden kutomiseen menee kokonainen vuosi... Ja vuoden aikana rupean himoitsemaan jo jotain muuta... Mutta ainahan voi haaveilla.

Punainen pitsitakki ja ruudullinen - tällä hetkellä vielä raidallinen - neuleliivikin ovat kasvaneet. Ne sohvalla makaavat vanhemmat neuleet sen sijaan eivät.

Uusiin alkuihin kuuluu huominen näyttötutkintonikin. KIrjallinen aineisto on jätetty hyvissä ajoin ja olen aika toiveikas. Esittelen kehruukuituihin perustuvan liiketoimintasuunnitelmani, tutkinnon vastaanottajiin kuuluu paitsi yritysmaailman edustaja myös Wetterhoffin. Tätä kirjoittaessani alkoivat perhoset hieman lepattaa vatsassani. Pitäkää siellä peukkuja jos suinkin voitte!

Uudet Nauravan Lampaan kuituklubitkin starttaavat. Taukoa olikin pitkään, mutta nyt onkin niin paljon uuttaa ettei mitään rajaa! Jokaiselle pitäisi löytyä jotain. On monta erisisältöistä klubia pienistä tutustumispaketeista isoihin mahtipaketteihin, jopa raidoista pitävälle on oma klubinsa. Pakettien sisältö on joko värillistä tai luonnonväristä, mutta enempää ei tässä voikaan paljastaa. Sisältö pysyy yllätyksenä siihen saakka kunnes paketti avataan. Klubit soveltuvat myös huovuttajalle. Tieto on lähtenyt jo Nauravan Lampaan rekiströityneille käyttäjille, mutta paikkoja on vielä vapaana. Kannattaa käydä tutustumassa, ja aloittaa vaikka uusi harrastus - syksy kun on.