Tervetuloa siis sinnekin vilkuilemaan!
]]>Keskiajan lopulla ilmasto lämpeni, mutta olikohan Suomessa silloin näin lämmintä? Vaatetuksessa suosittiin varhais- ja sydänkeskiaikana villaa, mutta ilmaston lämpenemisen myötä siirryttiin keski-Euroopassa hiljalleen kevyempiin kankaisiin. Puuvilla ja silkki yleistyivät, puuvillaa alettiin käyttää alusmekkoihin, silkkiä puuvillan tai villan kanssa ristikkäinkudottuna päällimekkoihin. Hunnutkin kevenivät ja kuumassa Italiassa poistuivat käytöstä kokonaan.
viime vuoden muotinäytöstä Vanhalla Raatihuoneella
Näitä mietiskelin laittaessani keskiaika-asuani taas kuntoon. Pitäisiköhän ruveta varustelemaan toistakin, hiukka kevyempää vaatepartta tällaisten tappohelteiden varalta? Viime vuosihan oli lämmin myös, edellisenä vuonna muistan kuinka viimeisenä päivänä kaatosade kasteli kävijät, näyttelijät ja koko lankavarastoni.
Toivotaan, ettei tänä vuonna sada! Sillä Matami Auroora Vindobonan kaupungista Ostarrikin herttuakunnasta on taas varannut mukaansa mahtavat valikoimat Turun markkinoille, jotka taas pidetään torstaista ylihuomisesta alkaen sunnuntaihin saakka.
On sen seitsemää sorttia kehruukuituja, on käsinkehrättyjä lankoja:
on silkkisiä lankoja, sekä ohuita että paksumpia, joista vain tämä yksi houkutuskuva näytille :-)
ja villaisia lankoja on legioona, ja ne on värjätty käsin niin monen värisenä ettei laskuissa enää pysy. Vyyhtejä on suuria ja pieniä ja siltä väliltä, niin saa jokainen sopivasti omiin töihinsä.
Ja Auroora-rouva on myös tuonut keskiajan naiselle perin tärkeitä juttuja, kirjailukehyksiä ja upeaa pellavakangasta suoraan Vindobonan kaupungista Ostarrikin herttuakunnasta.
Pellavakangas on parasta aivinaa ja kiiltelee kauniisti, se on vanhaa mutta käyttämätöntä ja soveltuu hyvin kaikenlaisiin kirjontatöihin. Sitä myydänkin sopivina paloina.
Ja muutama ritaripinssikin on saatavilla.
Ja vanhan tavan mukaan - se ken tämän tiedotuksen mainitsee, saa valintansa mukaan reilummin lankaa tahi villaa, tahi muutaman killingin hinnasta pois.
Ken tahtoo tarkemmin tutustua Matami Auroooran olemukseen ja tarjoomuksiin, olkaatten hyvä ja tutkikaatten näiden linkkien sisältöä: (ilman valokuvia kylläkin...)
Matamin koju sijaitsee taas entisessä paikassa, elickä Kivisaunan pihassa (jota Brinkkalan pihaksi myös kutzutaan) Outolintu-käsityömyymälän kupeessa.
Tervetuloa kaikki, tuttavat ja vieraammat!
]]>Kerranhan laskin, että jos kudon viisitoista kiloa vuodessa ja hankin samalla aktiivisesti lankoja, menee ainakin viisi vuotta saada kaikki käytettyä. Hyvän neulojan kuuluu tietenkin ajatella että lankavarasto on turva pahaa maailmaa vastaan, ja on kivaa kun on mistä ottaa kun inspis iskee. Onhan se toki näinkin. Viime vuosi jäi kuitenkin väliin, eli nyt pannaan puikot sauhuamaan!
Tapasimme Kokopäiväneulojan kanssa pitkästä aikaa - kiva oli resumeerata ja kutoa siinä samalla. Minä Dahliaa (jonka pitsiosuus kärsi vain aivan pikkiriikkisen), hän jotain niistä upeista luomuksistaan joiden nimiä ja lankoja aina jaksan ihmetellä ja ihastella.
Olen joskus heikkona hetkenäni sanonut, ja täällä blogissakin maininnut, että unelmoin täydestä sukkalaatikosta. Mutta joku olikin pannut sen korvan taakse. Olin ihan mykistynyt kun sain tervetuliaisiksi kauniit sukat (joiden nimen ja langankin nimen unohdin välittömästi).
Mutta ihanat ne on, juuri sopivatkin. Pehmeää lankaa ja taidokkaat kuviot - katsokaa ja ihailkaa, menevät ihan kantapäähän asti.
Nyt on pian Juhannuskin jo ohi, ja ensi torstaina laskeudumme jälleen Keskiaikaan täällä Turussa. Se saa oman postauksensa varmaan huomenissa.
]]>Malli on mukaellen kirjasta Stitch and Bitch Crochet, The Happy Hooker. (Eikö se ilmestynyt suomeksikin?) Siinä mielessä mukaellen, että virkkuukuvio on sama, mutta jätin relieffipylväät tekemättä ja tein vaan tavallisia pylväitä.
Relieffipylväillä on varmaan suomenkielinen nimikin... tietääkö kukaan?
Lankana on Nauravan Lampaan kampalanka, joka on ohutta mutta napakkaa. Se on konepestävää, joten höyryttämisen sijaan pesin tämän koneessa. Käsittelin mallitilkunkin samalla lailla, ja sain ihme kyllä kerrankin ohjeen mukaisen tiheyden. Ihme siinä mielessä, että ohjeessä käytetty lanka on todella paksua.
No, pitemmittä puheitta, saanko esitellä;
Ohjeesta poiketen tein pidemmät hihat ja muutenkin pidemmän, sekä viistotin etukappaleet.
Lankaa meni kokonaista 70 grammaa, joten tämä on kevyt pakata mukaan. Vahinko kyllä tämä ei ollut minulle itselleni... se on jo annettu pois oikealle omistajalleen. Näyttää siltä, että "joudun" tekemään toisenkin :-)
Malli on superhelppo, ylhäältä alas ja suorat kappaleet, ei kavennuksia missään. Virkkumalliakin joutuu kasomaan vain parin mallikerran ajan, se on näyttävyydestään huolimatta tosi helppo.
Viime viikolla ihailin Mammutin virkattua takkia, käykääpä tekin katsomassa. Sekin on muuten turkoosi.
]]>Ja sainhan sitä, roppakaupalla! Se oli merkillinen mätäs, kaksi viisilehtistä ja seitsemän nelilehtistä apilaa. Enempää en kehdannut ottaa, jääköön jollekin toisellekin vielä.
Ottakaa tästä onnea tekin, olkaa hyvä!
]]>No niin, kuvitelmat ja todellisuus ei taas vastanneet toisiaan. Olin jo loppusuoralla merenvihreän villatakin kanssa ja kuvittelin, että seuraavaksi esittelen sen valmiina.
Kuukausi on mennyt, ja olen edennyt yhdestä kriittisestä kohdasta toiseen ja pysähtynyt sinne. Koska neuletiheyteni ei vastaa ohjetta, ja muutenkin sävelsin omiani, ei lopullinen kohdistaminen ole hetken homma.
Toisaalta kun illalla rojahtaa sohvalle, ei enää jaksa ruveta laskemaan... tai näin sen ainakin perustelen itselleni.
Lähempiä tietoja villatakista on täällä ravelryn sivullani jos ketä kiinnostaa.
Olen taas pitkästä aikaa innostunut ompelemaan, ja uuden kesämekon ja tämän villatakin on määrä sopia yhteen. Kunhan ne valmistuvat. Mekostakin on puuttunut napit jo kolme viikkoa (poistuu nurkkaan häpeämään). Toivoahan sopii, että kiltti tonttu neuloo kaiken yöllä valmiiksi. Aamulla herään höyryn sihinään, ja kas vain - uusi villatakki on sievästi taiteltuna uuden mekon kanssa tuolille kuin sadussa ikään.
(Mikä ihana satukirja kuvineen kaikkineen se oli, muistaako kukaan - tyttö sai salaperäisiä kirjelippusia, jossa hänelle ehdotettiin mitä ihanampia vaatteita? Ja sitten hän löysi ne ommeltuna: kirjassa oli ainakin vadelmanpunainen mekko ja oravanruskea karvareunuksinen takki. Voi, sen kirjan kun saisin, lainasin sitä lapsena kirjastosta ja luin sen ihan puhki.)
Minulla on ollut kurkkukipua ja yskää, jota hoidan tämän ihananvärisen yrttiteen avulla. Se maistuu ihanalta, makealta jopa ihan ilman hunajaa.
]]>Bloggerissa pystytin keskiaikablogin, saa köydä katsomassa jos haluaa - siellä on vasta pohjat eli pakollinen ensiesittely. Sisällystä tulee pikku hiljaa, sillä tunnetusti keskiaikavaatteiden tekoon menee runsaasti aikaa.
Olen ollut tämän vuoden opiskelemassa, niinpä käsitöille on jäänyt hyvin vähän aikaa. Nyt alkaa loppusuora häämöttää, ehkäpä syyskuussa aloitettu villatakkikin saattaa valmistua... on siis hyvä aika aloittaa taas säännöllinen bloggaaminen.
Lankauutisia sen verran, että nettikauppani Naurava Lammas on taas auki. Jos mielellään tykkää hypistellä - ja kukapa ei tykkäisi! - niin lisää lankoja ja kuituja löytyy Turusta kahdestakin osoitteesta:
Tuulenpesä jatkaa siitä mihin Lankabaari lopetti. Siellä on parhaimmat valikoimat Nauravan Lampaan lankoja ja villoja. Tuulenpesässä on niin paljon, ettei kaikki mahdu esille. Kannattaa kysellä takahuoneen antimia.
Nyt kun vielä keksi, miten uusia kuvia saa ladattua niin alkaahan tämä taas sujua. Hei siihen asti!
]]>Mutta mitä silmäni näkevätkään - Vuodatus ja blogi ikävän tyhjinä, ilman niitä huolella valittuja kuvia jotka saavat blogin elämään - kääks.
Monet ovat muuttaneet bloggerin puolelle, ehkäpä sitten minäkin... Puuhastelen aikani ja ilmoitan kun asia tulee ajankohtaiseksi.
Sillä välin tarjoan Elokehruuta vanhoilla postikuluilla (tiesitkö että ne nousivat tänään?). Eli tilaa mitä vaan Nauravasta Lampaasta, postikulut pysyvät vielä kuukauden samana kuin ne ovat viimeiset kaksi vuotta olleet.
]]>
Kuvia niistä ei ole, sillä osa on käytössä, osa pesussa, osa työn alla. Kunhan kotiudun markkinoilta ja saan kaiken yhteen kasaan...
Tänään oli Keskiaikainen muotinäytös. Toinen toistaan upeampia asukokonaisuuksia asteli lavalla kauniin keskiaikamusiikin taustoittamana. Jokaisen kohdalla teki mieli voihkia ääneen "aah" ja "ooh", niin hienosti ne olivat tehty. Siinä asteli kauppianrouva, leskirouva, aatelisneito, käsityöläinen, porvarisneito, nyt vain naiset mainitakseni. Silmä huomasi kauniin päähineen, hienot sukkanauhat, korean vyöpussin tai helmankäänteen.
Olisin halunnut kaikki heti, tai ainakin tämän mekon ja tuon viitan niissä ja niissä väreissä ja vielä joka puvun parhaimmat tilpehöörit päälle. Ongelma on siinä, että kaikkea ei voi noin vain yhdistää. Tässäkin ylläolevassa kuvassa kulkee parinsadan vuoden muoti ja eri yhteiskuntaluokat.
Meidän aikamme lainaa villisti vaikutteita menneiltä vuosikymmeniltä ja vuosisadoilta, mutta Keskiajan maailmassa on hyvä olla tarkka. Nykyajassa tykkään pukeutua vuoroin näin ja vuoroin noin, mutta haluan Keskiajassa paneutua omaan hahmooni, kuka se nyt sitten onkaan. En voi olla käsityöläinen, jos pukeudun aatelisneidon pukuun, ja jos hahmoni on leski, täytyy leskeys näkyä puvussakin.
Uumoilen olevani tällä hetkellä vielä siinä iloisessa vaiheessa, jossa poimin rusinat pullasta ja sekoitan eri elementtejä villisti keskenään. Tuskin kauppiaanleski käytti olkihattua julkisella paikalla? Ehkä kotona pihamaalla tai puutarhassa puuhaillessaan, mutta arvelen että markkinoilla hän oli parhaimmissaan. Yhteiskuntaluokan, aseman eli statuksen piti näkyä ulospäin, jotta jokainen heti näkisi kenen kanssa on tekemisissä.
Tässä tulikin päivän mietelmä - olen jo aika tokkurassa pitkän päivän jälkeen, joten ajatukseni ei ehkä ole ihan kirkas. Kommentoikaa toki! Selvennän ajatuksenjuoksujani ihan mielleläni paremmalla ajalla.
]]>Lankoja on värjäilty, tässä pieni kimara villalankoja:
silkkivillalankoja:
herkkää silkkiä:
Keskiaikaan kuuluu myös paljon varustelua. Tämä kevät oli niin kiiireinen, etten ehtinyt ommella kuin sukat. (Kyllä vaan, sukat ommeltiin villakankaasta, täältä voi katsoa ohjetta ja tehdä perässä. Täytyy kehua, että on mukavat jalassa, eikä valu alas.)
Nyt illalla ompelen vielä pientä pussukkaa vyöhön pistettäväksi. Se on lievemmin sanoen vaiheessa:
Ja minuthan eli Matami Aurooran tapaa tarjoomuksineen näyttämöpihalta, jossa on Kivisauna. Tervetuloa!
Keskiaikatapahtuma järjestetään Turussa to 28.6. - su 1.7. Lisää löytää täältä www.keskiajanturku.fi
]]>