Läppärini on palannut kuolleista ja voin taas kirjoittaa! Huomaan, kuinka siitä on tullut käsieni ja silmieni jatke, elävä, sykkivä napanuora internetin ihanaan maailmaan.
   Tosin mitään ei ollut pelastettavissa; kaikki mitä ei ole postattu tänne nettiavaruuteen blogin tai kirjeiden muodossa on kertakaikkisesti poissa. Kaunoni (siis kirjoitelmani), neuleohjeeni, kirjanmerkkini, kirjanpitoni - kaikki meni sen sileän tien.
   Voisin nyt olla aika ankara Miehelle Elämässäni, jonka ainoa homma on tietokoneen huolto. Mies oli hankkinut tallennusohjelman, ja teki kiltisti kuukausittaisia varmuuskopiota - eikä ajatellut sen pitemmälle. Meidän mikrolla on kolme rekisteröitynyttä käyttäjää, ja kun Mies pisti tallennusohjelman pyörimään, niin sehän tallensi vain sitä pyörittäneen käyttäjän tiedostot, eli miehen itsensä. Minä ja Poika jäätiin tallentamatta, eikä insinööriaivot hoksanneet että hei, asianhan voisi joskus tarkistaakin!
   Nyt siis joudun aloittamaan alusta. Onneksi luotan aika lailla paperiin, ja melkein kaikesta on olemassa paperiversiotkin. Ei kuitenkaan kirjoituksista! Sinne siis meni mysteerikertomus Lilli M:stä, lupaava alku Vuosi Suomessa-kilpailuun, monta osaa nuorisokirjasta... jaa-a.
   Miksi siis otsikoin tämänpäiväisen postauksen Ah Onnea? Pienen itkuntiristyksen jälkeen päätin nousta tuhkasta. Vastoinkäymisiä sattuu, eikä minkään maailman kyyneleet tuo tekstejä takaisin. Minun ne on tuotava, eikä se onnistu pää puuroisena ja silmät tahmeina.

      Käsityörintaman uutisia: olen kehrännyt viime viikolla seuraavat langat, ja etsin kuumeisesti ohjetta, tai ohjeita, jossa voisin hyödyntää joko kaikkia, tai joitakin niistä:
80g punameleerattua, ohuella harmaalla kerrattua merinoa, pituus 150m
60g värikästä mustaa merinoa, pituus 120m
50g siamilaiskissaa, eli vaal. sinistä, maitokahvia ja tummempaa ruskeaa merinoa, pituus 80m
20g luonnonvalkoista puuvilla-merinosekoitusta, pituus 25m
100g valkoisen ja vaaleanpunaisen epätasaista sekoitusta, pituus 200m
20+30+40g vaaleanpunaisella puuvillalla kerrattuja liilan- ja vaal.punaisen kukertavia sekalankoja, yht. pituus n.75m
Karstattuna on vihreää, ja vaal.ruskean merinon ja valkoisen silkin sekoitusta, sekä lisää punaista, josta pidän todella paljon.

Mikään lanka ei siis riitä yksikseen, enkä oikein keksi miten niitä yhdistäisi. Jotenkin huvittaisi kutoa vaaleanpunaisella kirjoneuletta valkoisen kanssa. Nykyään ei vain kirjoneuleohjeita tahdo löytyä, kun kaikki on ihastuneet erilaisiin pintaneuleisiin.
Onko ideoita?

45434.jpg
kuvassa huovutettu merinotoppi ja kukkapinssi Toloselta