Neuleet ovat jääneet tässä yleisessä hössäkässä vähän taka-alalle. Muuttopuuhat ja kehräys on verottaneet neulomiseen jäävää aikaa ja parhaillaan neulottava villatakki vie jatkuvan huomion, niin ettei sitä voi neuloa edes luppoaikana eli telkkarin edessä.
    Nappasin idean jonkun blogista, jossa se oli esitelty kuvan kera. Kiitokset hänelle, ilman kuvaa en olisi taatusti tutustunut Drops Designin valikoimiin. Pieneltä näytöltäni on hankala mieltää valmiita neuleita. Sitäpaitsi Dropsilla on ihan liikaa ohjeita, ja niiden kuvat on valitettavan pieniä. Printtasin tämän villatakin ohjeet mukana kuljetettavaksi, mutta olisin ollut erittäin epävarma ellen olisi nähnyt aikaisempia kuvia valmistuneesta neuleesta. Mallia on hankala kutoa sokkona, koska siihen ei kehity rytmiä. Yhdellä kerroksella on kolme nurin neljä oikein ja seuraavalla päinvastoin. Ja sitten pitää muistaa palmikot joka neljännellä kerroksella.
                               69736.jpg
    Lähikuva palmikoista ja palmikkopuikko. Oli pakko kokeilla kun kaikissa amerikkalaisohjeissa mainitaan se tarpeellisena, mutta täytyy sanoa etten hoksannut ideaa. Päinvastoin, siitä oli vaikeaa nostella säilöttyjä silmukoita. Niinpä päädyin aika äkkiä tekemään palmikot ilman apupuikkoa.

    Hankin alkuperäislangan sijasta täkäläistä pitsihuivialpakkaa, jolla on mainio hinta-laatusuhde. 6.99 ja juoksua yli 400m. Kauan pähkäilin selviäisinkö yhdellä kerällä, mutta sitten alpakka tuli lähiliikkeesämme tarjoukseen ja päätin olla liikoja pihistelemättä... Alkuperäisohjeessa käytetään oheislankana jotain glitteriä, mutta itse kerin alpakan koneneulontaan tarkoitetun ohuen pellavaviskoosisekoitteen kanssa että pääsisin ohjeessa mainittuun puikkokokoon. En kuitenkaan saanut samanlaisia silmukkamääriä ja kerroslukuja kuin ohjeessa joten jouduin laskemaan koko ohjeen uusiksi.
    Ja tässä sitä ollaan! Vaiheessa...
                             85157.jpg
    Etu- ja takakappaleet kudotaan yhtenä kappaleena ihan napituskaitaletta myöten. Jostain syystä napinläpeni harittavat, toivottavasti joku tietää niksin millä ne saa viiruiksi.
    Normaalisti lopetan yhden kappaleen ennen kuin alan uutta, mutta kun olin päässyt kaula-aukkoon tarvitsin jotain helppoa kudottavaa metroon. Niinpä aloitin hihat. Kudon ne aina yhdellä kertaa. Niksi on hyväksi huomattu, näinollen tarvitsee laskea levennykset ja kavennukset vain yhden kerran ja kappaleista tulee taatusti samankokoisia. Etukappaleetkin kudon näin. Tietysti on vähän hankalampaa, kun puikoilla on enemmän painoa ja lanka juoksee kahdesta kerästä, mutta yleensä käytän pyöröpuikkoa ees-taas-neuleisiinkin ihan painon jakautumisen takia.
    Tästä tulee kiva kesäneule, puoliksi pellavaviskoosia, puoliksi alpakkaa. Kevyt, kuohkea ja lämmittävä. Käsitykseni mukaan Suomessa ei kesällä tarkene ilman villatakkia - vai tekeekö muisti tepposensa?
    Viitsisikö muuten joku valaista: mitä ovat saunasukat? Ja ennenkaikkea: miksi?