Onko tämä tuttua: puuduttavan yksitoikkoiset neuleet pikemminkin kutistuvat kuin kasvavat? Yksi nurin, yksi oikein. Toista kolmekymmentätuhatta kertaa. Mittaa. Totea että neule on yhtä pitkä kuin tunti sitten. Kudo jälleen tunti. Mittaa. Totea neuleen lyhentyneen sentillä tai parilla.
Kiva että FUFO-tempaus sattui juuri oikeaan aikaan. Tuleepahan uutta intoa saada keskeneräiset valmiiksi. Ja kuusi kerää myöhemmin voin todeta, että tylsyys ja hetkittäinen epätoivo kannatti. (Loppuuko tää koskaan?) Liivistä tuli juuri niin yksinkertaisen eleetön ja monimuotoinen kuin olin suunnitellut. Mutta annetaanpa kuvien puhua puolestaan.
Kumma töksötin on Helsingistä reilut 10 vuotta sitten löydetty paperista tehty koru. Suunnittelijan nimi oli Jaana jotain, ja hän teki koruja jätepaperista. Ei paperimassasta, vaan kirjoista tai paperipinoista leikkaamalla. Tuossa korussa on kolmen sentin verran ruskeaa tervapaperia sivu sivun perään.
lanka: Novita Bambu, 300g
puikot: 3.5mm
malli: Oma. Kädenteihin asti suorakaitale, kädentiet ja kaulus muotoiltu.
Kommentit