Tätä tuli jo hieman uumoiltua - mutta aloitetaanpa alusta!

    Aloin hyvissä ajoin valmistautua eiliseen neuletapaamiseen ja Suureen Langanvaihtoon. Lankani majailevat ullakolla, jonne olen sisustanut itselleni suurieleisesti Studioksi kutsumani tilan. Edellinen asukas jätti komean kaappirivistön, ja koska meidän huushollista löytyy enemmän tykötarpeita kuin käyttökelpoisia vaatteita, oli harvinaisen selvää mihin huoneeseen käsityövarastoni oli pakko majoittua...

    Ullakko on aika hämärä, koska ikkunat ovat mahdottoman pienet. (Se tietenkin puoltaisi tilan käyttämistä nukkumistarkoitukseen.) Keskellä viikkoa oli kuitenkin pari aurinkoista hetkeä, ja sain näin hipelöidä lankojani auringonvalossa.
    Aloitin vetämällä kaiken ulos lankakaapista. Kaaos oli melkoinen.

    342982.jpg    342983.jpg

    Vasemmassa pikkuhyllyssä majailevat hahtuvat ja huovutusvillanjämät, (sekä Aku Ankat. Niistä bongataan neuleideoita.) Puolikorkuiseen kaappiin olen saanut tungettua kunnioitettavan määrän lankaa. Vaikka tänne muutosta ei olekaan kuin muutama kuukausi, oli kuitenkin aihetta uudelleenjärjestelyyn.
    Mutta vannon, että langat elävät! Ihan totta. Kun olin erotellut vaihtolankani kasasta pois, ja rupesin tunkemaan jäljellejääneitä takaisin kaappiin, ne eivät enää mahtuneetkaan. Ei, vaikka olin erotellut Lankapeijaisiin kaksi vyyhteä pitsimerinoa, kaksi kerää angora-merinoa, kaksi vyyhteä paksua ekovillalankaa, pumpulista pitsilankaa, neljä Lopia ja puoli kiloa Knitpicksin mustaa alpakka-silkkiä. (Hyvä minä!)
    Kerrassaan mystistä siis, miksi noiden menevää aukko ei sitten ollutkaan kaapissa. No, lohduttauduin sillä, että enhän minä tuo takaisin mitään.

    Heh, ne kuuluisat viimeiset sanat!

    Vaihtajaisissa pöydän pinta alkoi notkua aarteista, ja tämä tyttö menetti itsehillintänsä täysin. Jossain vaiheessa muistan salamavalon leiskahduksen, ja epäilenkin että minusta liikkuu nyt vähemmän mairittelevia kuvia itse teossa. Ja vaikka olenkin nopea päättämään, jahkailin hieman ja muutama kiva lanka meni sivu suun. Kuten vyyhti luonnonvalkoista puuvillaista samettilankaa, ärhäkkää fuksianpunaista mohairia jne - mutta suon toisille niiden tuottaman ilon täydestä sydämestäni!

    Pluspuolella on se, että myin Lopit, vaihdoin angorat ja pitsilankavyyhdet. Miinuspuolelle kirjataan tämä:

                       342984.jpg

    Vasemmalta oikealle: Kun saa yhdeksän kerää metallista hörhölankaa halvalla, niin nehän on pakko ostaa pois kuleksimasta. Suunniteltu käyttö: kehräyksen raaka-aineiksi.
    Lanett ja Regia Silk pääsevät väripataan, farkunsininen pätkävärjätty puuvilla todennäköisesti kertaukseen.
    Ihania helmiä. Ounastelen helmiä yhdistettynä kuvioneuleeseen.
    Oranssit nauhalangat raidoiksi kesäkassiin. (Kesäkassiin?! En ole ikinä  tiennyt haluavani sellaista ennen kuin nyt. Hmph.)
    Ja kun saa pussillisen sekalankaa vaalean pörrölangan kaupanpäälliseksi, onhan se pakko ottaa. Onhan?

    Ja nyt tulee päivän pahin lipsahdus. Tulin peijaisiin Piikkopirran kautta. Piti vain "vilkaista" oliko alennuslaarissa mitään kivaa. Olihan siellä kirkasta Katian nauhalankaa (siihen haamuilevaan kesäkassiin!), ja kahmalokaupalla pehmeää villa-alpakkalankaa. Malli on selvä, Rowanin Brienn, johon ihastuin täällä, tai Phildarin kevätuutuus lehdestä 464, nro 12A, johon törmäsin en-muista-kenen blogissa.
    Ja Raglanalta bongasin pari päivää sitten ihanat pulleat tumput, jotka aion toteuttaa Ornaghi Filatin paksusta vaaleanlila-harmaa pätkärääkätystä langasta. Arvelisin sen hieman huopuvan, onhan siinä sentään yhteensä 60% ehtaa tavaraa, eli merinoa ja alpakkaa.

                       343067.jpg

    Minnes nämä nyt kaikki pannaan kun kaappi on täysi jo ennestään?!

    Ehkä vaa'ankielet tasaantuisivat, jos joku innostuisi minulle jääneestä silkki-alpakasta (500g), ekovillalangasta (200g) ja ohuesta pumpulipitsilangasta (omiaan kesäiseen pitsihuiviin!). Meilaapa, jos kiinnostaa.

                       343069.jpg