Arvonta on suoritettu, tosin lähes vuorokausi luvatun dediksen jälkeen - tässä havainto-opetusta nykyisistä kiireistäni. Kun ei pääse koneelle, ei pääse koneelle. Puhelimeenkaan en nykyään pääse. Joskus vessatauolla kurkistelen kännykkäni onko kukaan soittanut.

    Tänään kännykkä soi juuri kun kuljin kaappini ohi, mutten uskaltanut vastata, koska puhelu olisi venyttänyt vessamatkaani ja minua olisi tultu taatusti hakemaan. Niin kävi viime perjantaina, ja voi että se oli noloa! Kyykin silloin perimmäisessä sopukassa ja yritin puhua mahdollisimman hiljaa ettei kukaan olisi kuullut minun olevan kielletyillä asioilla, kun minulle tultiin sihisemään että minua tarvitaan.

    Nyt moni varmaan alkaa ihmetellä mitä työtä oikeen teen. Ei, en ole ryhtynyt mihinkään epämääräiseen, en puputytöksi (heh, näillä reisillä...), en myöskään kunnialliseksi tarhan tädiksi, en lentoemännäksi, poliisiksi, kansanedustajaksi, tai tarjoilijaksi Ruotsin laivoille. Tämä on kunniallinen ammatti, vaikka meillä ei olekaan ruokatuntia emmekä saa poistua työpaikalta niinä kahdeksana tuntina jotka siellä vietämme. En viitsi kertoa, koska minua ei kuitenkaan uskottaisi. (Nykyajan Suomessa!! Vankina työpaikalla!!) Arvauksia saa toki esittää, ja mielenkiinnolla niitä luen, ehkäpä joku niistä osuu oikeaan.

    Olen varmaan jaarituksillani saanut yleisen mielenkiinnon herpaantumaan - eihän kukaan enää muista että arvonta on suoritettu? Kyllä vain. Tällä kertaa käytin Miehen sijasta netti-onnettaren palveluja (random number generator), joka arpoi numeron 13. Onnenluku on kolmetoista, ja onnenluku oli Annella! Onneksi olkoon Anne. Panehan viestiä tulemaan millaista lankaa haluaisit kokeilla!

    Kommentteja lukiessani piti minun yhtäkkiä hieraista silmiäni. Olivatko muutkin huomanneet että Juuli kommentoi ihastuneesti että kuinka hauskaa, että on hänen-nimistään sukkalankaa.
    Hetkonen, kuinka - siis Juuli? Minäkö itse Juuli? Olenko jo niin sekaisin, että kommentoin omaa blogiani muistamatta lainkaan että se on minun - tämä kyllä viittaisi pehmustetun sellin tarpeeseen. Oli pakko etsiä käsiinsä tämä juuli. Vuala, saanko esitellä: kaimani ja kaksoisolentoni Juuli blogista niumeltä Hipihuu. Joka myös harrastaa värjäystä ja kehräämistä. (Eikä se kumminkaan ole minä...outoa. ) Hienoja lankoja ja hienoja värjäyksiä, käykääpä katsomassa.
    Hämmentävää.
Onkohan nimi enne?

    Tässä uusimman värjäyssessioni tuloksia. Ohutta silkkivillaa, nami-nami.

    1073107.jpg