Sillä näin siinä kävi: Viime syksynä kudoin yhden valmiiksi
ja aloittelin toista. Ensimmäiselle annoin nyt ilmeen ja täytteen, olihan pupuparka roikkunut raatona jo puolisen vuotta. Lankana oli käytetty Lett Lopia, joka on aika kovaa ja karvaista. Niinpä tuumasin ettei pieni huovutuskylpy taitaisi olla hullumpi idea...Arvaatkos, miten kävi:

Ulos pullahti pullea jänöveikko, joka ei oikomallakaan suostunut pienentymään. Tätä ei ainakaan kehtaa antaa Punaiselle Ristille, tuskin tällaista pupua sinne huolitaankaan! Mies katseli sitä hetken ja kysyi viattomana, Karvistako olin tekemässä, se kun on aika osuvan näköinen. Hmph!

Enkuksihan näitä vastaavia kutsutaan nimellä Trauma Teddy. Itse sain tämän tekemisestä aikamoisen trauman, joten päätin olla kutomatta toista valmiiksi.
Purkuun siis! Apupupu auttaa ainakin minua itseäni purettuna enemmän kuin valmiina! 
Koneesta pullahti muutakin ylenmäärin huovutettua - näistä enemmän myöhemmin. Apupuput ainakin ovat siis tulleet tiensä päähän - kohtalokkain seurauksin!
Trauma numero duo: the visitor counter is ticking irate, down 5000 from yesterday--- Do you use one that you can recommend? Preferably one, where you can install your starting figure yourself.
EDit-täti ilmoittaa, että sellainen ihanuus on löytynyt!







Kommentit