Keskiaikamarkkinoilla on ollut oikein hauskaa. Olen tavannut joukon vanhoja tuttuja, uusia tuttuja ja satunnaisia ohikulkijoita. Olen myös nostanut varusteasoani muutamalla hyvin harkitulla ostoksella. Olen hankkinut uuden soljen ja heloja vyöhön, valinnut huolella kauniin villakankaan, sekä ohutta hienoa pellavaa uutta huntua varten. Myös kapea pirta tuli ostettua.  Kaiken tarpeellisen jälkeen otin ja sorruin ihanaan olkihattuun ja kauniiseen lautanauhaan.

Kuvia niistä ei ole, sillä osa on käytössä, osa pesussa, osa työn alla. Kunhan kotiudun markkinoilta ja saan kaiken yhteen kasaan...

Tänään oli Keskiaikainen muotinäytös. Toinen toistaan upeampia asukokonaisuuksia asteli lavalla kauniin keskiaikamusiikin taustoittamana. Jokaisen kohdalla teki mieli voihkia ääneen "aah" ja "ooh", niin hienosti ne olivat tehty. Siinä asteli kauppianrouva, leskirouva, aatelisneito, käsityöläinen, porvarisneito, nyt vain naiset mainitakseni. Silmä huomasi kauniin päähineen, hienot sukkanauhat, korean vyöpussin tai helmankäänteen.

Olisin halunnut kaikki heti, tai ainakin tämän mekon ja tuon viitan niissä ja niissä väreissä ja vielä joka puvun parhaimmat tilpehöörit päälle. Ongelma on siinä, että kaikkea ei voi noin vain yhdistää. Tässäkin ylläolevassa kuvassa kulkee parinsadan vuoden muoti ja eri yhteiskuntaluokat.

Meidän aikamme lainaa villisti vaikutteita menneiltä vuosikymmeniltä ja vuosisadoilta, mutta Keskiajan maailmassa on hyvä olla tarkka. Nykyajassa tykkään pukeutua vuoroin näin ja vuoroin noin, mutta haluan Keskiajassa paneutua omaan hahmooni, kuka se nyt sitten onkaan. En voi olla käsityöläinen, jos pukeudun aatelisneidon pukuun, ja jos hahmoni on leski, täytyy leskeys näkyä puvussakin.

Uumoilen olevani tällä hetkellä vielä siinä iloisessa vaiheessa, jossa poimin rusinat pullasta ja sekoitan eri elementtejä villisti keskenään. Tuskin kauppiaanleski käytti olkihattua julkisella paikalla? Ehkä kotona pihamaalla tai puutarhassa puuhaillessaan, mutta arvelen että markkinoilla hän oli parhaimmissaan. Yhteiskuntaluokan, aseman eli statuksen piti näkyä ulospäin, jotta jokainen heti näkisi kenen kanssa on tekemisissä.

Tässä tulikin päivän mietelmä - olen jo aika tokkurassa pitkän päivän jälkeen, joten ajatukseni ei ehkä ole ihan kirkas. Kommentoikaa toki! Selvennän ajatuksenjuoksujani ihan mielleläni paremmalla ajalla.