Olen ihan hämilläni, kun lankani on saaneet näin suopean vastaanoton. Kiitos kiitos. Kehut on aina kivoja. Värit ovatkin intohimoni, sellainen "villalla maalaus". Opiskeluaikana pantiin maalaamaan öljyllä tauluja, ja vaikka innostuin siitä, ei maalauksessa ollut samaa materiaalin hurmaa kuin villassa.

    Rukistani pyydettiin kuvaa. Esittelin sitä laveasti  maaliskuussa juuri saatuani sen. Se on moderni pystyrukki, ja olen siihen hurjan tyytyväinen. Tosin en ole koskaan kehrännytkään perinnerukeilla, enkä edes nähnyt niitä luonnossa ennen viime viikonloppua. Niinpä en tiedä suomalaisista rukeista ja niillä kehräämisestä juuri mitään.

    172124.jpg

    Viime viikonlopulla kävin hakemassa parempaan talteen yli satavuotiaan kaunottaren, Mairen arkirukin. Se on ollut niin ahkerassa käytössä, että polkuset on kuluneet lastuiksi, ja pyörän puolia on naruja pitämässä niitä kiinni, niin kuin on tolpissakin. Osat näyttävät olevan tallella, rukki pyörii joutuisasti, vaikka useat osat onkin narutettu kiinni.

    172114.jpg172115.jpg172134.jpg172135.jpg172136.jpg

    Isossa kuvassa näkyy rukissa oikealla törröttävä outo väkkine. Se on minun siihen tökkäämäni. Kapula löytyi vinniltä rukin läheisyydestä, ja otin sen mukaan. Silmien pohjalla on kuva jostain sentapaisesta, johon nostettiin kehrättävät villat. Mutta tuskin tämä kuuluu tähän.

    Itse asiassa tarvitsisin itsekin neuvoja siihen, miten tuollaisella perinnekapistuksella kehrätään. Pystyrukilla kehrätessäni villat ovat sylissä, mutta missä niitä pidetään perinnerukilla kehrätessä?
Ja siksi toiseksi. Tämä on varmaan ihan museoesineen luokkaa - saako polkusia mennä parantelemaan? Ne ovat ohuita kuin lastu ja polkaisen ne varmaan piankin rikki.

    Nyt olisikin haussa 40/50-luvun rukki, sellainen työjuhta jota ei tarvitsisi pelätä pilaavansa. Jos jollain on tietoa, otan sitä mielelläni vastaan. Kieltolain aikaan vakiokysymys oli "Onks tietoo?" ,  johon toinen nykäisee päätään ja urahtaa: "Rantakadulla Miinan kortteerissa." ... Trokaisiko joku mulle työrukin?

Edit-täti kuiskutti korvaan, että voisin vaihtaa rukin lämpimiin itsekehrättyihin lankoihin kylmän valuutan sijasta (jolla silläkin on toki puolensa). Langat voisivat tulla saajan toivomuksen mukaan joko usean kuukauden lankayllärinä tai könttänä.