Neuleita tehdään täällä normaalia tahtia, mutta toistaiseksi ei ole kuin keskeneräisiä viilautettavia. 

Toisaalta jotain valkoista ja toisaalta jotain virtaavaa...

Mutta kun viime kuunkaan neulomuksia ei ole esitelty vielä...

Tein jälleen kerran ihanan ja istuvan boleron/hihattimen/lyhyen jakun. Samanlaisen kudoin viime kesänä käsinkehrätystä langasta. Hiukan hävettää tunnustaa, etten ole oikeastaan käyttänyt sitä juuri lainkaan - ehkäpä se on ollut kerran päällä? Varmaa syytä en tiedä, mutta luultavasti en ole keksinyt mitä pitäisin sen alla tai kanssa. Talvella on muutenkin käytössä koko villatakkiarsenaali (meillä on kamalan kylmä), ja kesällä ei lyhyttä mutta lämmintä villajakkua oikein tarvitse.

Tällä kertaa ymmärsin ohjeen jo ensi lukemalta (toisin kuin viimeksi), mutta kutominen oli jotenkin vielä tylsempää. Noh, arvaahan sen kun kolmesataa silmukkaa kiertää puuduttavaa kehäänsä parinkymmenen kerroksen ajan. Lankana oli pettävän kaunis villa-silkkitweed. Siis ihanaa pidettävää, mutta katalaa kudottavaa. Etusormeeni hankautui langasta ura, joka syveni ja syveni ja oli lopulta kunnon haava. Langan vyötteisiin kannattaisi varmaan laittaa maininta "neulo tätä lankaa omalla vastuulla"!

  • ohje: Textured Shrug (Stefanie Japel) ohje linkitetty viime kesän postauksessa
  • lanka: Gricnasco Tango, 200g, puikot 4mm

Mutta totean saman kuin ennenkin, että tämä malli on upea ja sen kutominen kannattaa! Vaikka verissä sormin :-)

Edit: Viime viikon suursiivouksen jälkeen yöperhosia havaitiin jälleen tiistaina. Silloin lankakorini olivat vielä ulkona rappusilla tuulettumassa - eli langoissa ne eivät ainakaan olleet majailleet. Tiistain jälkeen ei ole uusia havaintoja tehty. Ihanaa. On jotenkin luonnotonta että sisällä lentää isoja perhosia viikko toisensa jälkeen.