Tuli iloisen värinen paketti, postimerkeistä ja leimoista päätellen oli seilannut maassa jos toisessa. Oli kuitenkin minulle osoitettu. Hmm. Innolla kävin paketin kimppuun, ähistelin aikani teippauksen kanssa, ja lopulta paljastui joukko ihanuuksia.
    Harmaata lankaa, jossa ihania värikkäitä nypyjä - jes! (Tämä menee ensi talven lapasiksi, joista yritän tehdä paremmat kuin taannoisista raidallisista, jotka eivät suostuneet huopumaan kunnolla. En sano kummassa oli vikaa, langassa vai tekijässä. No, sanonpas. Vika oli tekijässä...mutta kyllä mä vielä opin.) Pussillinen silkkisiä syyslehtiä - jess jess - ja paketti mokkapapuja - tripla jess! En edes muista maininneeni, että tumma suklaa ja espresso ovat lempimakujani. Täytyy tämän Snyyn olla ajatustenlukija.
    Snyy ilmoitti tällä kertaa nimensäkin - joo, kuulemma Seljanka Salanimi... heh heh! Niin, ei kai kukaan enää ihmettele miksi ilahdun silkkisistä syyslehdistä? No tietysti siksi, että niitä voi lisäillä kehruuvaiheessa seuraavaan syyslankaan.

       462778.jpg

    Mukana seuraava kortti olikin - - - apeaa luettavaa. Seljanka-Snyy kertoi allapäin kehittäneensä sensuuntaisia paineita, että onnistuuko hän ollenkaan löytämään minua ilostuttavia yllätyksiä. Ja toivoo, että "edes hieman" pitäisin hänen lahjoistaan.
    Kelle muulle tällaiset ajatukset on tuttuja? On outoa ruveta lähettelemään vieraalle ihmiselle enemmän tai vähemmän julkisia paketteja ja kortteja, joita sitten koko blogimaailma voi arvioida? Alku tosin hoituu anonyymisti, mutta onko lopun paljastus se hermostuttava tekijä? Kyllä minäkin tunnustan jännittäväni pakettieni vastaanottoa, ja on ikävää kun snyylläni ei ole blogia, joten en ole aina ihan kärryillä missä mennään. Sitäpaitsi blogittoman ihmisen arvioiminen on vaikeampaa, kun ohjeviittana on ainoastaan kyselykaavakkeen vastaukset.
    Mutta Snyy, minun paketeista tarvitse ottaa paineita, ei tosiaankaan. Vähänkään blogiani lukevat ovat jo hoksanneetkin, että olen melko kaikkiruokainen käsityön suhteen. Ainoa, mikä en ole moneen vuoteen inspiroinut, on ristipistot. (Taisi tulla kiintiö täyteen Tuuterin pukua tehdessä...) Vaikka eihän siitäkään toisaalta koskaan tiedä. Niin että rakas Snysse, pois pelot ja paineet, olet tähän mennessä löytänyt juuri ne oikeat hommelit minua ilahduttamaan! Kiitos vielä kerran!!!

    My Finnish Secret Pal, SNY for short, sent me a beautiful package. Judging by the stamps it had been traveling through several countries. How intriguing! I unpacked a huge ball of beautiful grey yarn that had colorful noils in it - yum, a bag of silk leaves and some dark chocolate mocha beans - yum yum. You might wonder why the leaves, whatever for? Oh, my SNY knows exactly what I like: these will be perfect for spinning into my next fall yarn. Do I have a great SNY or what!