Siis sunnuntai-huivi... se ei ole ihan vielä valmis. Mutta nyt pitää hehkuttaa Koigua, se on juuri niin taivaallista kuin hypetykset antaa olettaa (paitsi etteivät ne ole hypeä vaan totta). Ylisanoja ei voi käyttää: lanka on kuohkeaa, peräänantavaa (sproingy?, mitenkäs sen kääntäisi), väri on kivasti elävää ja laatu uskomattoman pehmeää.

    1497412.jpg

    Sunnuntai-huivini on edistynyt tämän näköiseksi. Vielähän muodon perusteella ei voi sanoa mitään sopivuudesta. Odotan innolla ensi viikon bussimatkoja ja huivin valmistumista.

    1497413.jpg

    Minulla on salainen neuleystävä, mutta olen ollut tosi huono ystävä, paketit aina myöhässä. Jos joku nyt arvaa olevansa minun parini, pyydän heti anteeksi saamattomattomuuttani. Kysehän ei ole siitä, ettenkö olisi hankkinut lahjoja ajoissa. Kyllä vaan, huhtikuun paketti oli valmis jo kuukauden alussa. Mutta kun tuntui hassulta lähettää se melkein heti maaliskuun (mattimyöhäisen) paketin jälkeen. Sitten katselin sitä pari viikkoa aina nojatuolin ohittaessani (kas sillä oli oma strageninen paikkansakin ihan nenäni edessä), kunnes totuin näkyyn. Niin, arvata saattaa että nyt heräsin ja kauhistuin: kuukausi on lopuillaan, jälleen kerran! Ja paketti vielä lähettämättä, jälleen kerran! Iik iik ja iik.

    Postilaatikkoon oli tungettu pullea paketti. Oi ihanuutta! Arpajaisvoitto! Olin arvannut Lapen maaliskuun langankulutuksen oikein. Paketista paljastui kaksi vyyhtiä Vuorelman Vetoa ja suklaata. Nam suklaalle, ja isompi nam langalle. Veto on uusi tuttavuus, ja pidin siitä heti. Pehmeä, hyvän hajuinen ja joustavan oloinen!

    1497415.jpg

    Seuraava projektinihan on villatakki, jossa aion yhdistellä kaikkia erilaatuisia (mutta samanpaksuisia) luonnonvärisiä lankojani. Minulla ei ole vielä tarpeeksi, joten olen kehräämässä joukkoon myös hieman merino-alpakkasekoitetta.