Koska bussimatkoihin tuhraantuu viikossa monta tuntia,  olen täten alentanut "veikeän beigen" bussineulomiseksi. Sitä on niin helppo ja joutuisa neuloa, että olo tuntuu syntiseltä jos tuhlaan siihen kallista laatuaikaa. (Ohhoh! Kirjoitinko tosiaan noin? Kyllä, ja veikkanpa että jos joku käsitöitä tekemätön lukee tätä, hän ei voi muuta kuin pyörittää päätään. Outo lause kaikenkaikkiaan, mutta seison sanojeni takana. Aikaa on niin vähän ja käsitöitä niin paljon, toisiin neuleisiin täytyy paneutua ihan eri lailla kuin toisiin. Toiset alennetaan ja toiset ylennetään, niin se vain on.)
    No, sivupoluilta takaisin päivän pääasiaan, eli kehruuseen. Päivän punainen lanka on, hm, vihreä! Olen taas kehrännytkin.
    Nämä merinolevyt karstasin vähän ennen muuttoa, eli varmaan toukokuussa, ja säilöin ne heti suunsa sulkevaan muovipussiin. Vaikka umpioiduista villoista saa lukea kaikenlaista kamalaa, ei säilöntäaika ole huonontanut levyn laatua. Se on vielä yhtä kuohkea kuin aikaisemminkin, ja tosi helppo työstää.

    90527.jpg    271410.jpg

    Tässä muuten sama villa kuvattuna Brooklynin armottomassa valossa (haaleat värit) ja Turunmaan pimeydessä salaman hohteessa, joka selvästi kellastaa. Totuus on jostain puolivälistä, värit ovat tummat, muttei kellanvoittoiset.

    271400.jpg

    Valmiista langasta on tulossa käsittämättömän ohutta. En ymmärrä mistä tällainen tuntuma villaan on yhtäkkiä tullut. Ennen kehräsin paljon paksumpaa ja löyhempää. Tässä taitaa olla uskomattomat 11 kierrosta sentillä, eli niinkuin (tuuman dominoimassa) kehruumailmassa ilmoitetaan 27 wpi (windings per inch).

     271423.jpg
   
    Kun levyjen painoakin on 170gr, voi laskea että tulen viettämään rukin ääressä tovin jos toisenkin. Laatuaikaa parhaimmillaan. Ajattelin kerrata langan itsellään, jolloin oranssin osuus saadaan meleeratummaksi ja väri muutenkin tasoittumaan. Silloin siitä voisi saada vaikka kivat sukkalangat, ehkä 2.5 mm puikoille. Mutta tämähän ei kudo sukkia... mihin siis käyttäisin langan? Onko ideoita?