Kehittelin ohjeen hörhelöhuiviin. Tykkään pitkistä ja reilunmittaisista huiveista, joita voi reippaasti kiertää kaulalleen moninkertaisiksi. Ikävänä tapanani on nimittäin kadottaa lyhyempiä huiveja, ne jotenkin vain liukuvat alas kaulalta ja katoavat. (Toivottavasti löytävät itselleen hyvän kodin!)
Virkkasin huivin pituussuunnassa kahdella eri puuvilla-viskoosilangalla. Koska käsinkehrätty look viehättää minua juuri nyt, (mutta en suurin surminkaan rupeaisi itse kehräämään pumpulia - olen kuullut siitä kauhujuttuja ja harjoittelen suosiolla vielä vaikka parikin vuotta villalla), päätin ympätä kaikenlaisia silkkilanganhaituvia, silkkikankaan palasia ja muuta "löytötavaraa" langan sekaan.

Lopputulos on - mielenkiintoinen. Ja "erilainen". Jos amerikkalaisnainen kiekaisee "it's different", hän ilmoittaa näkevänsä kyseisen tyylin/asusteen/vaatteen/tavaran ensi kertaa eikä oikein tiedä mitä pitää näkemästään, mutta todennäköisesti hän ei pidä siitä. Hänen täytyy ensin odottaa mitä tyyligurut sanovat ilmiöstä Voguessa, ja vasta sitten sen uskaltaa ottaa omaan käyttöön.
Itse kyllä ajattelin käyttää tätä huivia, vaikkei sitä olekaan näkynyt Voguen palstoilla... Tosin en ole ihan varma vaaleanruskean silkin suhteen, mielestäni se hieman riitelee. Saatankin panna koko hökötyksen pataan saamaan hieman väriä. Tosin viskoosi ei ota väriä kovinkaan hanakasti, silkki sen sijaan enemmän. Lopputulosta on vaikea ennakoida... ehkä jätän suosiolla väliin ettei sitten jälkeenpäin kaduttaisi.

Ja tässä vielä huivi kaulassa. Viskoosisekoite on aina hieman lötköä ja valuvaa, mutta ah! niin ihanan viileän tuntuista.

Kommentit