Myyjäisistä ja messuilta tarttuu aina mukaan kaikenlaista. Viime vuonna ostin Naisten Messuilta kinnasneulalla tehdut alpakkalapaset. Tänä vuonna löysin ihanat mohairsormikkaat. Naisten Messuilla on kiva perinne, nk. Vanhusten pöytä. Nykyoloissa se on kokonainen huone, jossa on "vanhusten" töitä. Vanhus on aika vanhakantainen sana, nykykielessä kai tämän nimi pitäisi olla "eläkeläispöytä" tms, sillä jokainen 65v täyttänyt saa panna sinne käsitöitään myyntiin. 

Mieltäni lämmittää ajatus, että joku "vanhus" on nämä itse kutonut, kiinnittänyt niihen tuotelapun ja vienyt ne myytäväksi. Vahinko, etei minulla ole lappua tallella. Ne ovat niin kauniita. Monet niistä on aika horjuvalla käsialalla kirjoitettu. Horjuva käsiala panee ajattelemaan, että ehkä kyseessä on oikeasti joku "vanhus", eikä 65v. nuori eläkeläinen.

Tykästyin kovasti noihin mohairsormikkaisiin, lapasia kun käytän vain äärimmäisessä hädässä (ja hiihtoretkillä).

Tupsukin tuntuu olevan kova sana... Ihastuin hulluna tähän myssyyn. Kyllä, tupsu on aitoa karvaa - "vanhuksille" turkistenvastainen liike ei liene tuttu.

Ja vaikka itse kehräänkin - näitä sormettomia oli vaikea vastustaa. Löysin ne Lammas- ja Vuohimarkkinoilta, ihastuin kauniiseen punaiseen.

Naisten messuilla tein vielä yhden ostoksen, ihananhullun kaula"huivin".

Yllättävä kyllä, tämä pompulaketju lämmittää. Olen käyttänyt sitä myös koruna.

Ja koruista puheenollen - messuilla oli aikaa tehdä hieman neulahuovutusta, Kas tässä.

Nyt kun vain keksisi mitä niistä tekisi. Kaulanauhaa? Korviksia? Vai jotain ihan muuta?

 

Ps. 6-v blogiarvonta on käynnissä. Katsasta tiedot alempaa. Lisään sivun oikeaan palkkiin, jossa pidän kirjaa kerätyjen arpalippujen määrästä.