Kaikki minua uskollisesti seuranneet ja kommentoineet lukijat ovat varmaan ihmetelleet olenko mahdollisesti niin itsekeskeinen, etten viitsi panna linkkejä muihin blogeihin. Kun aloitin bloginpitämisen, sörssin blogipohjaa - koodikieltä tuntematta - vähän hauskemmaksi. Vaihdoin sellaisia yksinkertaisia juttuja kuin pisteviivan sileäksi viivaksi ja taustavärin ankean harmaasta hennon siniseksi. Samalla onnistuin tehokkaasti kadottamaan sen pätkän koodia, joka määrää laatikkojen paikan ja näkyvyyden. Niinpä luomani linkit eivät koskaan päässeet näkyville.

   Everyone must have been wondering why my blog has no links to the outside world. I am not that self-centered! I just never could figure out the code to make them visible (after having changed a good part of it, I admit, in quest of a more pleasing appearance than the standard issue. The standard issue in this blog is a depressing grey or a violent red, or a standard landscape, not very pleasing.)

   Pitkään ja hartaasti uurastinkin koodin kanssa, ja sain muutettua Herkun suunnitteleman retropohjan (kiitos sinnepäin!) tämän näköiseksi. Nyt yläreunassa killivät huopakukkani, ja kaikki linkit ovat näkyvissä.  Toki ulkoasu on vielä kehittelyn alla; haluan ehdottomasti kaksi kapeaa palstaa kirjoituksen molemmin puolin. Väri ja otsikon kuvakin saattavat muuttua vuodenaikojen tai mielialan mukaan, nyt kun tiedän mistä haen kivoja värejä.

   Finally my blog looks somewhat presentable. My felt flowers adorn the header, and all my links are visible. The appearance of my blog might change anytime, however, now that I found out where to get great colors for my backgrounds and lettering. Enjoy my new appearance!

   Kiitos tsemppauksesta niille, joiden blogeihin olen tullut valittamaan, ja jotka ovat jaksaneet neuvoa tällaista tumpelouunoa. Ja pitemmittä puheitta - pistäytykää toisenkin kerran!